Tarvikkeita ja viikonloppupuutarhurin murheita

Tänään on lähtöpäivä Pohjanmaan pihalle vähän niinkuin hiihtolomaa viettämään, paitsi että olen töissä siellä myös. Palailen takaisin lauantaina 3.3. Voin töistä kyllä vähän postailla, etten nyt tyystin viikoksi katoa.

Isä jo varoitteli, että lumi on raskasta ja sitä on paljon (parempi kukille) mutta 1,5 metriselle puutarhurille raskas koitos. Ajattelin kuvailla lammenrantaprojektia ja vähän tuumailla, mihin pensaita laittaa. Pieninä pistokkaina saadut alkavat olla niin suuria, että niille pitää etsiä "lopullinen" kasvupaikka (kunnes puutarhuri taas ne siirtää). Pääasiassa pensaat on erilaisia heisejä ja pajuja.

Mukaan reissulle lähtee siemenlaatikko. Pohjanmaalla on toinen satsi siemeniä, joista pitäisi tehdä siemenlista, ettei aina ota ketjukirjeistä samoja ja pitää ne samassa paikassa. Tässä näitä Ouluun kulkeutuneita. Taustalla olevat ruskeat pussit on siemenkirjeistä tai itse kerättyjä.

Lohko1: keittiökasvit, lohko 2: yksivuotiset, lohko 3: kaksivuotiset + tarvikkeita, lohko4: perennat.


Sitten kuva puutarhavajan siivouksesta. Muutama purkki poikineen.. Annoin näistä puutarhaystävälleni ison kasan taimikasvatteluja varten. Osa näistä on perintöä äidiltäni. Nämä olivat autotallissa ja vajassa. Vajaan laitettiin hyllyjä ja kaikki on nyt somasti paikallaan. Ei tarvi siis koko vajaa tyhjentää, kun haluaa jonkun jutun jostain perältä, kuten aiemmin oli :D

Tosiaan Pohjanmaan piha on 300 km päässä ja isäni sitä "hoitaa", no leikkaa nurmikon ja kastelee istuttamiani kukkasia sekä hoitaa omaa aluettaan, hyötytarhaa. Mie käyn kerran kuussa istuttamassa ja perkaamassa noin viikon jakson kerrallaan. Miten Narcissalla?

Ongelmana oli se, että piti joku koodi löytää, että mitä kasvia pitää kastella. Ratkaisin ongelman pienillä saviruukuilla joita toin hautuumailta aina kanerva-aikaan. Ruukku kasvin vierelle jota piti kastella ja se toimi hyvin. En halunnut mitään rumia tikkuja (eli jotain mikä sulautuu luontoon) ja ruukut pysyivät tuulilla paikallaan. Isompi kastelutarve - suurempi ruukku.

Toinen vaihtoehto rutikuivana kesänä oli oljet. Kaiva kuoppa kasville - lorota kastelukannullinen vettä, istuta kasvi ja kastele uudestaan - oljet päälle. Tein koealueita, joihin en laittanut saviruukkuja merkkikoodiksi enkä kertonut mihin istutin (piilotin isältä) ja ne kasvit voivat mainiosti vaikka ei satanut kuin ehkä 5 kertaa koko kesänä ja nekin sellaisia pari-tippaa-sateita. Myöt pensaiden istutus onnistui näin.

Narsisseista

Omat narskut on peruslajikkeita sieltä täältä kerättynä (pääasiassa marketeista).Tein nyt tilaston, että paljon niitä nyt sitten on: 35 tunnistettua ja yksi tunnistamaton. Koko lista täällä.

'Flower Record' on tuttu jo mummolan pihalta. Erittäin kestävä ja lisääntyy kiitettävästi


Samainen kasvi "kärsii" laakageenistä



'Ice Follies' on ihan mahdoton lisääntymään, kuten kuvastakin näkyy.



Piskuinen 'Tete a Tete'. Näitä viedään äitienpäivänä paljon hautuumaille ja kukittuaan niitä kärrätään kompostiin. Meikä käy aina dyykkaamassa.

Kerratuista olen ihastunut 'Tahiti'iin


'Sir Winston Churchill' eli Winkka vaan. Tämä on siis vihkotasetti.

Yksi ehdottomista narsisseista - se viimeisin juhannuksen tienoilla kukkiva valkoinen, joka kulkee eri nimillä. Viljelykasvien nimistön mukaan tämän hetkinen oikea nimi on: 'Album Plenum Odoratissimum' ("Valkoinen kerrattu tuoksuva" ylimalkaisesti suomennettuna).

Tämän tuoksuu huumaa kesäyönä

Impectatilaus

Ihanaa! Impectatilaus tuli! Yksi syy olla Fyllin menossa mukana on juurikin nuo kimpat. Ruotsista tulleiden siemenien toimituskulut on 4,36e ja se jaettuna kymmenen osallistujan kesken + kotimaan postimaksu tuli toimituskuluja kaikkiaan vaan 1,13e! En tilannut paljoa.. lopulta en tilauksen tehtyäni edes muistanut mitä tilaisinkaan

Monivuotisia/ Perennials:

Astrantia 'Rose Symphony'
- Tähtiputki, punainen

Papaver orientale 'Royal Wedding'
- Idänunikko, valkoinen

Tiarella wherryi
- Tupastiarella, valkoinen mätästävä

Yksivuotisia/ Annuals:

Calendula 'Honeymoon'
- Kehäkukka, vaal.kelt/valkoinen

Papaver paeoniflorum 'Black Dragon'
-Pioniunikko, musta kerrattu

Papaver paeoniflorum 'White Cloud'
- Pioniunikko, valk.kerrattu

Papaver rhoeas 'Shirley Double'
- Silkkiunikko, kerrattu

Akileijat, osa II

Tarina jatkuupi etiäpäin..

A.vulgaris eli lehtoakileija on ulkomailla suosittu, tai ainakin sen eri lajikkeet, jotka ovat kerrattuja, kirjavalehtisiä ja värikkäitäkin.

'Nora Barlow' on tällainen - sekoituspussukoista tulee erilaisia taimia. Itsellä on vain tämä punainen, mutta nyt ajattelin kasvattaa muitakin.


'Tower Light Blue' on kerrattu sinivalkoinen


.. ja vastaavasti 'Tower White' kerrattu valkoinen. Molemmat ovat korkeita.



Winkyksi kotopuolessa kutsuttu 'Winky Double Red-White' on matala japaninakileijan kokoluokkaa eli todella pikkuinen (taustalla on jättipoimulehti, johon voi verrata).Tämän tyyppisiä kasveja on muitakin eri värisiä: ulkomaisilta siemenfirmoilta kannattaa etsiä Winky series-nimellä. Tosin ne maksavat Jelittollakin melkein 10e/pussukka!!


Lehtoaksuista on myös näitä kirjavalehtisiä valtavasti - on sekoitelmapussukoita tietyn värisistä kukista ja sitten näistä, joiden kukkien väri vaihtelee samalla tavalla kuin tavallisissakin.



Kulta-akileijan, A.chrysantha, on väitelty, että onko se oma lajinsa vai jaloakileijojen risteymä.


Tämä keltainen on saatu 'Mellow Yellow'- nimisenä, mutta mutta.. kuvastojen perusteella sen pitäisi olla keltalehtinen ja kerrattukukkainen. No Yellow tämäkin - ainakin kukaltaan :D


Lopuksi pieni pala jaloakileijoista:Tässä klematiskukkainen vaaleanpunainen - tällaista on myös vaaleanlilana jossain päin puutarhaa..


En ole kylvänyt jaloakileijoja vaan hakenut niitä mummoni pihasta ja sieltä on tullut vaikka millaisia ihanuuksia. Niistä sitten ensi kerralla lisää!

Akileijat, osa I

Katselin eilen kylvölistoja ja se oli täyttynyt akileijoista kovasti. Laitan kuvia viime kesäisistä lehtoakileijoista, Aquilegia vulgaris, ja japaninakileijoista, A.flabellata.

Äitini vihasi ja rakasti akileijoja. Muistan miten niitä oli paljon pihalla aina. Ne siementi villisti kaikkialle ja niitä putkahteli kivenkoloista, kuten tänäkin päivänä. Valitsin puutarhafooruminimeksini siis akileija, ja se on pysynyt useita vuosia nimimerkkinäni.

Ensimmäisiä siemenkasvatteluja oli japaninakileija 'Mini Star', se kukki syyshortensian alla varhain noin nelisen vuotta ja sitten hävisi. Lyhytikäisyys on pienelle japaninakileijalle, A. flabellata, ihan normaalia. Sen takia sen siemeniä kannattaa pitää jemmassa ja aina parin vuoden välein kylvää uusi satsi.

Tässä pieni sininen, ei kuitenkaan Mini Star vaan siemenketjukirjeestä saatuja siemeniä


'White Angel' on kasvatti muutaman vuoden takaa. Erittäin kaunis pieni kasvi

Siirrymme lehtoakileijojen pariin. Yhtään en ole ostanut vaan kaikki on saatu tai kylväytyneet tontille itse.Lehtoaksuja on paljon.

Tässä sinnikkäin, eli violetti klematiskukkainen jota on kaikkialla, tällä kasvilla on pientä värivirhettäkin

Myöskin sininen klematiskukkainen on yleinen, sekä sinisestä, että violetista on olemassa myös kannuksellinen versio, josta en tajunnut ottaa kuvaa ollenkaan. Kuva tosin nyt vähän vääristää väriä.


Valkovaaleanpunainen - erittäin yleinen väri meidän tontilla

Harvemmin ilmaantuva vaaleanpunainen



Tummanpunainen, mikä on aika harvinainen - en ole muilla nähnyt. Tuttavan muuttaessa uuteen asuntoon kaivoi ison juurakon pois ja sain jakopalan, mikä kumma kyllä lähti kasvuun. Aksutteilla on yksi pääjuuri eikä hevillä toivu jos sen saa katkeamaan - varsinkaan vanhat yksilöt.

Tämä on varmaan tuon punaisen risteytynyt siementaimi - jotenkin ylellisemmän näköinen ja kauniimman muotoinen.


Valkoista lehtoakileijaa näkee harvoin. Sain siemeniä josta kasvoi useita kukkivia taimia, mutta parin vuoden jälkeen katosivat. Nyt tilasin Jelittolta valkokukkaisen siemeniä joten yritämme uudelleen.

Huomenna lisää lehtoakileijojen hienoimmista muunnoksista ja jaloakileijoista!

Kirjavaa ja keltaista sekä punaista

Olen hulluna kirjava-, kelta- ja punalehtisiin kasveihin ja niitä on kerääntynyt vähän kaikista. Hostat ja Heucherat sekä imikät, Pulmonaria, on tietenkin suurimmat kasviryhmät, mutta nyt höpötän noista muista, mistä ei ole vielä ollut puhetta. Kaikista ei ole kuvia, joten laitetaan vain ne josta löytyy edes jonkunlainen kuva.

Yleensä aloitan vihreälehtisellä ja sitten pitää saada samasta kasvista kirjavalehtinen tai kelta/punalehtinen lajike. Onneksi muutkin on samassa hulluudessa, joten ostettavaa löytyypi.

Rönsyakankaali, Ajuga reptans, tarjoaa lukuisia kirjava- ja punalehtisiä lajikkeita. Jos vastaan tuleepi, niin kannattaa ostaa, ovat yleensä kestäviä kasveja.

Tässä oletettu 'Multicolor'


Samaten tavallisesta kielosta, Convallaria majalis. löytyy veikeä keltakirjavamuoto 'Variegata'.


Kirjavalehtinen ritarinkannuskin, Delphinium, ilmaantui. Liekö todella kuiva kesä syynä ja kyseessä onkin taudin aiheuttama kirjavuus? Tosin viereiset samanikäiset siementaimet olivat vihreitä ja niiden, että kirjavan kukinta oli samanlaista.



Tutusta niittymesiangervosta, Filipendula ulmaria, on parikin erilaista erikoisempaa muotoa tarjolla. Kuvassa oleva 'Aurea' on toinen niistä ja 'Variegata' on keltavihreälehtinen.



"Kulta"humala on tavallisen humalan, Humulus lupulus, keltalehtinen muunnos. 'Aureus' on elinvoimainen ja omaa samanlaisen kasvuvauhdin kuin vihreäkin, muttei jakaannu yhtä nopeasti

Lysimachia eli alvet, tarjoaa myös vaihtelua siitä tutustua tavallisesta keltakukkaisesta sen muunnokseen 'Alexander'iin joka on kirjavalehtinen. Kirjava tarha-alpi, Lysimachia punctata, menestyy mukavasti myös savimailla, eikä leviä ihan mahdottomasti.


Ripsialpi, Lysimachia ciliata 'Firecracker', on punalehtinen ja kuulemma kova leviämään - ei vaan meillä ole sellaista temppua tehnyt :( Istutin sen liian varjoisaan ja lehdistö muuttuu punavihreäksi eli aurinkoisempi kasvupaikka olisi tarpeen. Viihtyy paahteessakin.


Keltalehtinen suikeroalpi, Lysimachia nummularia 'Aurea', on todella suloinen. Sen keltaisia kukkia ei juuri edes lehdistöstä huomaa


Yksi kirjava syysleimukin, Phlox paniculata, löytyy, nimittäin 'Becky Towe'



Kirjavalehtinen kellopeippi, Physostegia virginiana 'Variegata', on ihastuttava joskin vaatisi kuivempaa kasvupaikkaa, kuin minä sen istutin.


Punainen mehitähti 'Othello'


Keltalehtisiä pensaita ei löydy pihalta kuin yhtä sorttia eli keltajapaninangervo, Spiraea japonica 'Goldmound'. Goldis ei ole parhaimpia keltalehtisiä japaninangervoja kun hieman vihertyy, mutta on erittäin elinvoimainen. Sitä voi lisätä taivukkaista (eli oksa taivutetaan maahan ja se kasvattaa juuret).


Lopuksi sitruuna-ajuruoho, Thymus citriodorus 'Doone Valley'. Kasvin ostin 2003 tai oikeammin kolme isoa taimea ja siitä saakka kasvusto on kutistunut ja kutistunut.. nyt jäljellä tuo kuvassa näkyvä määrä. Istutin sen kosteampaan paikkaan, missä syksyä kohden levisi. Toivottavasti saan siitä vielä elinvoimaisen kasvin!

Tehtyjä projekteja

Kauheasti mieleen putkahtaa projekteja, mitä vois tehdä tulevana kesänä tehdä, kuten Sannillakin Villissä pihassa. Nyt kuitenkin haluan vielä lepuuttaa mieltä ja tarkastellla viime kesän projektia pienessä rivaripihassa.

Muistan vuoden 2005 syysmyrskyt ja ensimmäiset kerrat tulevassa uudessa kodissa. Takapihaa pelkäsin, kun en nähnyt pimeydessä millainen se oli. Olin silloin täällä vaan kyläilemässä.

Syyspiha 2005 ja istutin muutaman narsissin, kun tuoreen suhteen ja avoliiton kestävyydestä ei tiennyt, niin en uskaltanut alkaa kaivelemaan. Sen verran tarkastin, ettei pelastettavia kasveja ollut monta.


Keväällä 2006 oli vastassa tällainen näky:
Toisin kuin naapurit, heittelin lumet pois pihalta ja haravoin joka päivä, olihan nurmikko viime kesänä ollut täysin heitteillä ja pitkänä. Sormet syyhysivät päästä kaivuuhommiin.

Aloitin kaivamisen aidan reunasta, mihin niitä narsisseja istutin ja kohdassa oli pahimmat leskenlehtikasvustot joista yritin päästä eroon koko kesän ajan.. Nurmikko näyttää hyvältä sinnikkään repimisen ja haravoinnin jäljiltä.

Seuraavaksi rakensin laattakivipolun ja ankkuroin köynnöskaaren maahan. Jatkoin nurmikon hävittämistä.. nurmikko oli sydämen muotoinen, no epämäärisen sellaisen..

Syksyllä 2006 nurmikko oli muotoutunut ympyrän muotoiseksi, johon juuri mahtuu ottamaan aurinkoa jos tarvis.. Ostettuja kasveja ei ole montaa - lähes kaikki sain vaihdossa klorofylliläisten kanssa. Aika täydeltähän tuo näyttää, mutta hiekkamaa on uusi juttu - katsoo nyt mikä tuolla viihtyy. Siirrän ärhäkkäimmät sitten Pohjanmaalle.

Pieni takapiha talviasussaan näyttää tällaiselta

Seuraavaksi pihakertomus rivaripihan etupihasta. Sehän oli jaettu naapurin kanssa. Tuo yksirunkoinen syreeni on rajalla, joten siitä vasemmalle on meidän pihaa.

Tässä etupiha ennen mitään toimenpiteitä:


Tässä kuvaa syksyltä samasta penkistä. Mitenkö tähän on päästy? Nostin kaikki tiilet pois ja putsasin niiden alustat rikkakasveista ja ladoin ne uudelleen. Vanhan puukehikon otin kokonaan pois. Kasvit toin Pohjanmaan pihalta ja ovat sellaisia, että ne saavat jäädä siihen jos muutetaan. Hoidin etupihan nurmikon koko kesän yksin ja nyt keväällä siihen tulee loppu - istutan pensasaidan väliin ja hoidan vain oman puoleni, naapuri saa kasvattaa rikkakasveja jos tahtoopi.